Puheita

Tulevaisuuden visiot

Yli tuhat sosiaali- ja terveysalan työntekijää on kolmen intensiivisen S0S-päivän ja moneen suuntaan avattujen näköalojen jälkeen muodostanut varmaan oman tulevaisuuden visionsa, käsityksen siitä, mihin olemme menossa ja minne haluamme mennä. Visiot tässä salissa saattavat olla hyvinkin erilaisia. Onko lainkaan mahdollista maalata suomalaisen sosiaali- ja terveysväen yhteistä visiota?

Puhe »

Suomalainen kansankoti vuosituhannen vaihtuessa

Minkälaiseksi oletan suomalaisen kansankodin viiden vuoden kuluttua? Aikaperspektiivi kansankotini luomiseen on kovin lyhyt, mutta tilaisuus sallinee piirroksen myös hieman pidemmälle tulevaisuuteen. Lähtökohtani on, että nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion taloudellinen liikkumatila tulee pitkälle tulevaisuuteen olemaan verrattain ahdas. Mutta muutosta tarvitaan siinäkin tapauksessa, että voimavarat kasvaisivat odotettua nopeammin.

Puhe »

Sosiaalipolitiikan jännitteet tuottavat uusia ratkaisuja

Hyvin pitkään – useita vuosikymmeniä – sosiaalipolitiikkaa ja ehkä muitakin hyvinvointipolitiikan osa-alueita hallitsi yhdensuuntaisen kehityksen ajattelu. Haluttiin turvata aineelliset elinehdot koko väestölle ja taloudellisen turvan vahvistamisen tahti riippui lähinnä käytettävissä olevista voimavaroista. Samaan aikaan – pohjoismaisen mallin mukaan – rakennettiin universaalia palveluiden turvaverkkoa arkielämän toimintojen tueksi.

Puhe »

Palvelutehtaan johtajasta sosiaalisen arkkitehtuurin rakentajaksi

Sosiaalihuolto on viimeisten vuosikymmenien kuluessa käynyt läpi erilaisia kehitysvaiheita. Eri vaiheille on ollut tyypillistä erilainen tapa tarkastella ja jäsentää sosiaalihuoltoon liittyviä toimintoja. Yhteiskunnallinen muutos edellyttää, että sosiaalihuolto ja sen johto uudistaa toiminnan jäsennyksiä ja lähestymistapoja kulloisenkin kehitysvaiheen ja tulevaisuuden suunnan kannalta relevantilla tavalla.

Puhe »

Sosiaalista kaupunkipolitiikkaa vai kaupunkien sosiaalipolitiikkaa

Esitykselle annettu otsikko heijastaa mielenkiintoisella tavalla kaupunkien sosiaalipolitiikan perusluonnetta, paradoksaalisuutta. Aion lähestyä teemaa samalla tavoin kuin sosiaalipoliitikko joutuu käsittelemään kaupunkiseutujen sosiaalisia kysymyksiä: yhden vaihtoehdon valitsemisen sijasta on otettava työpöydälle itse paradoksaalisuus, vastakkaisia näkökohtia on sovitettava yhteen ja luotava niistä eri lähestymistapojen dialogia ja tasapainoa hakeva kokonaisuus.

Puhe »

Sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan yhteys

Toivon, että sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön yhteyden ja keskinäisen suhteen kriittinen tarkastelu jatkuu, ei kiistelynä paremmuudesta tai ensisijaisuudesta, vaan siten että kumpikin instituutio voisi kehittyä yhteisen mission pohjalla omista tavoitteistaan käsin mahdollisimman vaikuttavaksi ihmisten hyvinvoinnin vahvistajaksi ja että nämä instituutiot kykenisivät samaan aikaan ylläpitämään elävää dialogia.

Puhe »

Etiikka sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössä

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja Etenen, Lääkäriliiton, Talentian ja Tehyn seminaari Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena 6.9.2012 Helsinki   Etiikka sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössä Prologi Olin luonnostellut

Puhe »

Juhlapuhe

Haluan ensinnäkin kiittää kutsusta tähän Kymen-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen 80-vuotisjuhlaan. Koen yhdistyksen ikätoverikseni, vaikka pari vuotta ikäeroa onkin. Tällä pohjalla tiedän, että yhdistys kantaa historiassaan ja toiminnassaan mittavan määrän sosiaalialan kokemusta. Onnittelut siis sekä tähänastisesta työstä että onnea tuleville vuosille.

Puhe »

Suomalainen hyvinvointipolitiikka tarvitsee ”uskonpuhdistuksen”

Toimintaan on pesiytynyt sellainen arvopohja ja sellainen toimintalogiikka, joka ei vastaa suomalaisen hyvinvointipolitiikan keskeistä kivijalkaa, sen arvoja ja tavoitteita: jokaisen ihmisen – heikoimmankin – ihmisarvoa, tavoitteiden määrittelyä ihmisten elämäntilanteista, ei tuottajan taloudesta lähtien ja kansalaisten yhteistä vastuuta elämäntilanteiden riskeistä, avun tarpeista tai lasten kasvuympäristön turvallisuudesta.

Puhe »

Kiitos

Toivon, että aineisto antaisi aineksia lukijan omien näkökulmien pohtimiseen ja mahdollisesti jopa alan edustajien dialogiin. Tulevien vuosien sosiaalipolitiikkaa, sosiaalihuoltoa ja sosiaalityötä koskevia ratkaisuja seuratessani kannan huolta esityksissä kuvatuista kehityskuluista, etenkin seurauksista niiden ihmisten elämään, joita varten koko sosiaaliala on olemassa.

Puhe »

Lukijalle

Olen vuosikymmenten mittaan saanut mahdollisuuden pohtia sosiaalipolitiikan, sosiaalityön ja laajemmankin hyvinvointipolitiikan kysymyksiä alan erilaisissa koulutus- ja juhlatilaisuuksissa. Luennon tai esitelmän työstäminen on pakottanut kysymään, mitä minä sosiaalipolitiikan perimmäisestä tarkoituksesta ja sen toteuttamisen kehityssuunnista ajattelen. Haluankin kiittää kaikkia niitä tilaisuuksien järjestäjiä, jotka ovat tehneet mahdolliseksi mielenkiintoisen retken omaan sosiaalipoliittiseen ajatteluun ja samalla auttaneet minua jäsentämään hyvinvointipolitiikan ajankohtaisia suuntia.

Tämä koonti ei ole tietokirja eikä sen tehtävä ole antaa tutkittua tietoa. Esityksissä lähteiden käyttö vaihtelee suuresti enkä ole liittänyt niihin systemaattisesti lähdeluetteloa. Tekstit kertovat ketkä kirjoittajat ovat inspiroineet tai jäsentäneet ajatteluani.

Julkaisuun on koottu luentoja ja esitelmiä vuosilta 1992–2019 eli ammatillisen urani jälkipuoliskolta. Uran alkupuolen koonti voisi olla profiililtaan ja sisällöltään hieman toisenlainen, koska silloin pohdintani liittyivät suurelta osin sosiaalityöhön ja sen ammatilliseen kehittämiseen. Esitysten valintaan on vaikuttanut jossakin määrin se, että tietyt kysymykset näyttävät edelleen pysyvän sosiaalipolitiikan asialistalla, mutta esityksiä valmistellessani tavoitteenani ei ole ollut ratkaisujen hakeminen sosiaalipolitiikan ”ikuisuuskysymyksiin”. Tekstit heijastavat lähinnä kuhunkin esityskontekstiin liittyviä pohdintoja ja ajankohdan sosiaalipolitiikan keskeisiä virtauksia. Esitysten sisältöä ei ole muutettu eikä toimitettu.

Kiitän tämän julkaisun toteuttajia – Huoltaja-säätiötä, SOSTEa ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiaa – siitä, että esitykset ovat päässeet työhuoneeni mappitungoksesta laajemman lukija- ja pohtijajoukon ulottuville.


Helsingissä 20.1.2020

Aulikki Kananoja