Esityksiä
Tänne kootaan ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan sosiaalihuoltoa, sosiaalipalveluita ja sosiaalityötä käsitteleviä yleisesityksiä eri foorumeilla.
Sosiaalihuollon asema ja strategiset haasteet hyvinvointialueilla – Näe ihminen ja elämäntilanne, 20.9.2024
Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja piti Aalto-yliopiston Aalto University Executive Educationin Johtaminen terveydenhuollossa -koulutusohjelmassa 20. syyskuuta 2024 luennon sosiaalihuollon asemasta ja strategisista haasteista hyvinvointialueilla.
Rakenteellinen sosiaalityö, opintojaksopilotin asiantuntijaluento, 6.4.2022
Aulikki Kananoja vieraili rakenteellinen sosiaalityö -opintojaksopilotin lähipäivissä. Hän tarjosi osallistujaporukalle lähtökohtia ja näkökulmia rakenteellisen sosiaalityön tarkastelulle. Luento kannustivat pohtimaan omaa orientaatiota rakenteelliseen sosiaalityöhön. Lähipäivissä osallistujat innostuivat tunnistamaan, miten rakenteellista sosiaalityötä on jo tehty osana omia työnkuvia.
Terveyssosiaalityön juhlaseminaari, Pori 29.9.2017
Kananoja pohti esityksessään ammatillisen sosiaalityön uudistumistarpeita ja työn kestävää ydintä.
Sosiaalityöforum, Helsinki 10.10.2018
Esityksessään Kananoja tarkasteli asiakaslähtöisen ja vaikuttavan sosiaalityön edellytyksiä ja toteutumista.
Toimittajatapaaminen, Helsinki 10.6.2019
Kananoja avasi esityksessään sosiaalipalvelujen käsitettä, sisältöä ja toimijoita sekä jäsensi sosiaalipalveluja muuttuvissa hallintorakenteissa.
SOSRAKE -hanke, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 6.4.2022
Kananoja tarkasteli esityksessään rakenteellisen sosiaalityön historiaa, kehittämishankkeita sekä rakenteellisen sosiaalityön sisältöä ja tavoitteita.
2023
Kollektiivinen suru
Poikkeuksellisen raskaiden ammatillisten kokemusten käsittelyyn tarvitaan vakiintuneita käytäntöjä.
Alkuvuodesta minulta pyydettiin haastattelua sosiaali- ja terveydenhuollon Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen julkaisuun.
Keskuksen tehtävä on asiakas- ja potilastyön turvallisuuden ennakointi ja varmistaminen organisaatioiden eri tasoilla. Toiminta tunnetaan myös nimellä No Harm Bothnia vaasalaisen alkuperänsä vuoksi.
Hyvinvointialue on terveydenhuoltoa laajempi kokonaisuus
– koko maassa tarvitaan yhdenmukaista arviointikriteeristöä sekä riittävän pitkää seuranta-aikaa ennen seuraavia rakenteellisia muutoksia
Hyvinvointialueet ovat toimineet runsaat neljä kuukautta, ja nyt on jo esitetty seuraavia rakenteellisia uudistuksia. Keskustelu näyttää jumittuneen aiemmalle tasolle hyvinvointialueiden lukumäärästä. Kuitenkin vain osa terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastuspalvelujen kokonaisuudesta saisi suoraa hyötyä alueiden määrän vähentämisestä, kirjoittavat Aulikki Kananoja ja Jukka Lindberg Kalevassa.
Hyvinvointialue: palvelutehdas vai yhteisvastuun organisaatio?
Sote-uudistus on nyt todellisuutta. Massiivinen reformi keskittyi tavoitteensa mukaisesti palvelujärjestelmän rakenteiden, niitä tukevan lainsäädännön ja hallinnollisten ratkaisujen suunnitteluun. Pitkäkään valmisteluaika ei riittänyt perusteelliseen keskusteluun siitä, minkälaisesta viitekehyksestä alueellista hyvinvointia halutaan rakentaa. Toivottavasti toteutusvaihe käynnistää – vaikka jälkijättöisesti – keskustelun reformin kulttuurisesta, jopa filosofisesta ulottuvuudesta, kirjoittaa Aulikki Kananoja Talentia-lehden kolumnissa.
Sosiaalityön tieteenalaa rakentamassa
Aulikki Kananoja on kirjoittanut seuraavat artikkelit teoksessa Sosiaalityön tieteenalaa rakentamassa: Sosiaalityön koulutuskomitean merkitys sosiaalityön tieteellistämisessä (yhdessä Simo Koskisen kanssa) ja Kokemuksia ja kysymyksiä sosiaalityön käytännöstä tiedonmuodostuksen edistäjänä.
