Ajankohtaista
2023
Hyvinvointialue on terveydenhuoltoa laajempi kokonaisuus
– koko maassa tarvitaan yhdenmukaista arviointikriteeristöä sekä riittävän pitkää seuranta-aikaa ennen seuraavia rakenteellisia muutoksia
Hyvinvointialueet ovat toimineet runsaat neljä kuukautta, ja nyt on jo esitetty seuraavia rakenteellisia uudistuksia. Keskustelu näyttää jumittuneen aiemmalle tasolle hyvinvointialueiden lukumäärästä. Kuitenkin vain osa terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastuspalvelujen kokonaisuudesta saisi suoraa hyötyä alueiden määrän vähentämisestä, kirjoittavat Aulikki Kananoja ja Jukka Lindberg Kalevassa.
Hyvinvointialue: palvelutehdas vai yhteisvastuun organisaatio?
Sote-uudistus on nyt todellisuutta. Massiivinen reformi keskittyi tavoitteensa mukaisesti palvelujärjestelmän rakenteiden, niitä tukevan lainsäädännön ja hallinnollisten ratkaisujen suunnitteluun. Pitkäkään valmisteluaika ei riittänyt perusteelliseen keskusteluun siitä, minkälaisesta viitekehyksestä alueellista hyvinvointia halutaan rakentaa. Toivottavasti toteutusvaihe käynnistää – vaikka jälkijättöisesti – keskustelun reformin kulttuurisesta, jopa filosofisesta ulottuvuudesta, kirjoittaa Aulikki Kananoja Talentia-lehden kolumnissa.
Sosiaalityön tieteenalaa rakentamassa
Aulikki Kananoja on kirjoittanut seuraavat artikkelit teoksessa Sosiaalityön tieteenalaa rakentamassa: Sosiaalityön koulutuskomitean merkitys sosiaalityön tieteellistämisessä (yhdessä Simo Koskisen kanssa) ja Kokemuksia ja kysymyksiä sosiaalityön käytännöstä tiedonmuodostuksen edistäjänä.
2022
Leikkaaminen ei ole mahdollista
Sote-uudistus antaa ainutkertaisen mahdollisuuden suunnata katseet urautuneiden käytäntöjen ulkopuolelle, kirjoittaa Aulikki Kananoja Talentia-lehden kolumnissa.
Kun maailma muuttui
Helmikuun 24. päivä 2022 pysyy monen suomalaisen muistissa. Venäjä hyökkäsi eteläiseen naapuriinsa Ukrainaan.
Aulikki Kananojan kolumni Talentia-lehden verkkopalvelussa.
Millaisia mahdollisuuksia sote-uudistus tarjoaa sosiaalihuollolle?
Talentian aluevaalipodcastissa ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja pohtii sosiaalihuollon asemaa ja kehitysmahdollisuuksia sote-uudistuksessa. Miksi sosiaalihuolto on jäänyt sivuun sote-uudistuskeskustelussa? Millaisia mahdollisuuksia sote-uudistus tarjoaa sosiaalihuollolle?
Aulikki Kananoja keskustelee aiheista Talentian puheenjohtaja Jenni Karsion kanssa.
Kuuntele podcast.
2021
Askelmerkit hyvään vanhuuteen
Ikäinstituutin 50-vuotisjuhlassa 18.11.2021 ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja arkkiatri Risto Pelkonen pohtivat, miten varmistetaan, etteivät vanhojen ihmisten asiat unohdu hyvinvointialueilla.
Keskustelua johdatteli Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo, jonka valtioneuvosto on nimittänyt maamme ensimmäisen vanhusasiavaltuutetun virkaan 15.1.2022–14.1.2027 väliseksi ajaksi.
Sote, hyte ja ikäihmiset
Ikäinstituutin blogissa Aulikki Kananoja nostaa ikäihmisten näkökulmasta sote-uudistuksen kaksi tärkeää osaa: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.
Hän panee paljon toivoa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön.
Sote ja sosiaaliala
Sosiaalialan käytännöt ovat kehittyneet lakimuutoksin. Seurantatietoa on kerätty pääosin hallintoa, ei sisältöjen analyysiä ja parantamista varten.
Tietopohjan historiaa emme voi muuttaa, tietopohjan uudistamisen suuntaan ammattikunta voi vaikuttaa, tiivistää Aulikki Kananoja Talentia-lehden kolumnissaan.
Sosiaalihuolto näkyviin sote-keskustelussa
SOSTEblogissa Aulikki Kananoja ihmettelee tiedon puutetta sosiaalihuollosta vielä sote-uudistuksen loppusuoralla. Moneen kertaan hylätyt vaihtoehdot toistuvat. Tuoreimpana esimerkkinä tästä on Elinkeinoelämän valtuuskunnan esitys sosiaalihuollon jättämisestä tässä vaiheessa kuntien tai kuntayhtymien hoidettavaksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saumattoman yhteistyön lisäksi blogissa käsitellään kehittämistyön ja sosiaalipalvelujen porrastamisen tarvetta.
Olisiko nyt yliopistollisten sote-keskusten aika?
Sosiaalityön yliopistokoulutuksen vakiintuessa 1980-luvulla heräsi kysymys käytännön, opetuksen ja tutkimuksen mahdollisista yhteisistä yksiköistä.
Ehdotukset yliopistollisista sosiaalikeskuksista eivät tuolloin saaneet riittävästi voimaa taakseen.
Aulikki Kananoja kysyy Talentia-lehden kolumnissaan, olisiko nyt kuitenkin yliopistollisten sote-keskusten aika?
2020
Kaikilla on elämäntilanne
Alan ulkopuolisille kuva sosiaalityöstä ja alan tehtävien sisällöstä ei ole kovin selkeä. Talentia-lehden kolumnissa Aulikki Kananoja kertoo, miten hän on yrittänyt avata tätä ottamalla sosiaalialan työn viitekehykseksi elämäntilanteen käsitteen.
Elämäntilanne käsitteenä koskee meitä kaikkia, se ei syrji eikä leimaa. Samalla tavalla kuin terveys myös elämäntilanne voi olla hyvä, tavallinen, huono tai vaikea. Sosiaalialan ammattilaisten työkenttä ja osaaminen on suuria muutoksia edellyttävien ja vaikeiden elämäntilanteiden – myös sosiaalisten ongelmien – alueella.
Kysymyksiä koronan varjosta
Talentia-lehden kolumnissaan Aulikki Kananoja perää voimien kokoamista, jotta seuraavan pandemian tullessa sosiaalialan tietopohja on nykyistä vahvempi.
Pitkiä valmisteluja ja apurahahakemuksia vaativien tieteellisten tutkimusten aika on Kananojan mielestä myöhemmin. Niiden pohjaksi tarvitaan vapaamuotoista, kertovaa tietoa niistä tekijöistä, jotka juuri nyt kuormittavat sosiaalihuollon asiakkaita ja ammattilaisia.
Asialistalla kahdeksan kysymystä
Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan verkkosivujen julkistamistilaisuudessa 26. helmikuuta 80 vuotta täyttänyt Kananoja nosti esille kahdeksan kysymystä, jotka näyttävät olevan ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen.
Lue lisää julkistamistilaisuudesta Huoltaja-säätiön sivuilta.
2019
Tietoa käytännöstä ja käytäntöön
Talentia-lehteen kirjoittamassaan kolumnissa Aulikki Kananoja käsittelee sosiaalialan ammattien tietopohjaa ja perää uudenlaista tiedonmuodostuksen lähestymistapaa. Kolumni on julkaistu Talentia-lehdessä 10/2019.
Kananoja on toiminut lehden kolumnistina vuodesta 2018. Lue kolumnit täältä.
Uudistuksia ja uudistuksia
Suomen Wanhat Toverit ry:n verkkojulkaisuun lokakuussa 2019 kirjoittamassaan kolumnissa Aulikki Kananoja käy läpi yhteiskunnallisia uudistuksia ja niiden lopputuloksia.
Kananoja on kirjoittanut kolumneja yhdistyksen verkkojulkaisuun vuodesta 2013. Lue kolumnit täältä.
Lastensuojelu – ihmisistä lähtevää kokemusta
Pesäpuu ry:n 20-vuotisjuhlavuoden blogisarjassa Aulikki Kananoja kirjoittaa siitä, mistä pysyvä kiinnostus lastensuojeluun kumpuaa.
Lue 7.2.2019 julkaistu blogi täältä.
2017
Sote-uudistuksen käsitteellinen kivijalka ontuu
Aulikki Kananoja kirjoitti THL-blogiin sosiaalihuollon asemasta sote-uudistuksessa. Hän piti ongelmallisena sote-uudistuksen keskeisen päämäärän – hyvinvointierojen kaventamisen – riittämätöntä analyysia, ja siihen liittyen sosiaalisten tekijöiden ja sosiaalihuollon panosten sivuuttamista.
Lue 3.3.2017 julkaistu blogi täältä.
Ylisosiaalineuvoksen muotokuva paljastettiin
Aulikki Kananojan muotokuva paljastettiin 11. lokakuuta 2017 Helsingin Kuntatalolla. Muotokuvan on maalannut muotokuvamaalari Leevi Kivisaari. Sen tilasivat Huoltaja-säätiö sr, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, jotka aikoinaan myös esittivät tasavallan presidentille uutta ylisosiaalineuvoksen arvonimeä. Lue lisää Huoltaja-säätiön sivuilta.
2016
Ylisosiaalineuvos ja maailman meno
Ylisosiaalineuvos ja maailman meno oli Aulikki Kananojan oma blogi, jota hän piti vuosina 2015–2016. Kirjoituksissa hän käsitteli mm. sote-uudistusta sekä universaalin hyvinvointipolitiikan ja tarveharkinnan kysymystä.
