Kiitos

Toivon, että aineisto antaisi aineksia lukijan omien näkökulmien pohtimiseen ja mahdollisesti jopa alan edustajien dialogiin. Tulevien vuosien sosiaalipolitiikkaa, sosiaalihuoltoa ja sosiaalityötä koskevia ratkaisuja seuratessani kannan huolta esityksissä kuvatuista kehityskuluista, etenkin seurauksista niiden ihmisten elämään, joita varten koko sosiaaliala on olemassa.

Suomalainen hyvinvointipolitiikka tarvitsee ”uskonpuhdistuksen”

Toimintaan on pesiytynyt sellainen arvopohja ja sellainen toimintalogiikka, joka ei vastaa suomalaisen hyvinvointipolitiikan keskeistä kivijalkaa, sen arvoja ja tavoitteita: jokaisen ihmisen – heikoimmankin – ihmisarvoa, tavoitteiden määrittelyä ihmisten elämäntilanteista, ei tuottajan taloudesta lähtien ja kansalaisten yhteistä vastuuta elämäntilanteiden riskeistä, avun tarpeista tai lasten kasvuympäristön turvallisuudesta.

Juhlapuhe

Haluan ensinnäkin kiittää kutsusta tähän Kymen-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen 80-vuotisjuhlaan. Koen yhdistyksen ikätoverikseni, vaikka pari vuotta ikäeroa onkin. Tällä pohjalla tiedän, että yhdistys kantaa historiassaan ja toiminnassaan mittavan määrän sosiaalialan kokemusta. Onnittelut siis sekä tähänastisesta työstä että onnea tuleville vuosille.

Etiikka sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössä

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja Etenen, Lääkäriliiton, Talentian ja Tehyn seminaari Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena 6.9.2012 Helsinki   Etiikka sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössä Prologi Olin luonnostellut tämän esityksen keskeisen sisällön aika pitkälle 26.8.2012, jolloin Helsingin Sanomien mielipidesivulla julkaistiin 11-vuotiaan psyykkisesti sairastuneen tytön vanhemman kuvaus lapsen hoitoon pääsyn prosessista ja sen ongelmista. Vaikka kysymyksessä on yhden lapsen […]

Sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan yhteys

Toivon, että sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön yhteyden ja keskinäisen suhteen kriittinen tarkastelu jatkuu, ei kiistelynä paremmuudesta tai ensisijaisuudesta, vaan siten että kumpikin instituutio voisi kehittyä yhteisen mission pohjalla omista tavoitteistaan käsin mahdollisimman vaikuttavaksi ihmisten hyvinvoinnin vahvistajaksi ja että nämä instituutiot kykenisivät samaan aikaan ylläpitämään elävää dialogia.

Sosiaalista kaupunkipolitiikkaa vai kaupunkien sosiaalipolitiikkaa

Esitykselle annettu otsikko heijastaa mielenkiintoisella tavalla kaupunkien sosiaalipolitiikan perusluonnetta, paradoksaalisuutta. Aion lähestyä teemaa samalla tavoin kuin sosiaalipoliitikko joutuu käsittelemään kaupunkiseutujen sosiaalisia kysymyksiä: yhden vaihtoehdon valitsemisen sijasta on otettava työpöydälle itse paradoksaalisuus, vastakkaisia näkökohtia on sovitettava yhteen ja luotava niistä eri lähestymistapojen dialogia ja tasapainoa hakeva kokonaisuus.

Palvelutehtaan johtajasta sosiaalisen arkkitehtuurin rakentajaksi

Sosiaalihuolto on viimeisten vuosikymmenien kuluessa käynyt läpi erilaisia kehitysvaiheita. Eri vaiheille on ollut tyypillistä erilainen tapa tarkastella ja jäsentää sosiaalihuoltoon liittyviä toimintoja. Yhteiskunnallinen muutos edellyttää, että sosiaalihuolto ja sen johto uudistaa toiminnan jäsennyksiä ja lähestymistapoja kulloisenkin kehitysvaiheen ja tulevaisuuden suunnan kannalta relevantilla tavalla.

Sosiaalipolitiikan jännitteet tuottavat uusia ratkaisuja

Hyvin pitkään – useita vuosikymmeniä – sosiaalipolitiikkaa ja ehkä muitakin hyvinvointipolitiikan osa-alueita hallitsi yhdensuuntaisen kehityksen ajattelu. Haluttiin turvata aineelliset elinehdot koko väestölle ja taloudellisen turvan vahvistamisen tahti riippui lähinnä käytettävissä olevista voimavaroista. Samaan aikaan – pohjoismaisen mallin mukaan – rakennettiin universaalia palveluiden turvaverkkoa arkielämän toimintojen tueksi.